Kankaanpään Taideyhdistys ry:n perustaminen

Kankaanpään taidekoulu, yhdistyksen lempilapsi
Kankaanpää Seuran taidejaosto kutsui sanomalehti-ilmoituksella 7. päivä tammikuuta 1965 väkeä Ravintola Pohjankankaaseen taideyhdistyksen perustavaan kokoukseen.

Paikalle saapui kaksikymmentä henkilöä. Taidejaosto oli jo jonkin aikaa pohtinut yhdistyksen tarpeellisuutta, olihan taiteen tekeminen vireätä ja paikkakunnalla asui useita valtakunnallisesti tunnettuja ja tunnustettuja taiteilijoita.
Jaosto ei kyennyt mielestään riittävän tehokkaasti huolehtimaan taiteilijoiden tarpeista, ja siksi se piti yhdistyksen perustamista välttämättömänä. Mutta asiassa oli muutakin. Taideopetusta oli ryhdytty antamaan Kankaanpäässä jo seminaari- ja kurssimuotoisesti. Kuvanveistäjä Kauko Räike opasti ateljeessaan paikkakunnan nuoria taiteilijoita, jotka suunnittelivat taiteilijan uraa tai aikoivat pyrkiä Ateneumiin. Kolmas huomionarvoinen asia oli yhdistyksen mukanaan tuoma arvovalta, joka mahdollistaisi julkisten varojen hakemisen ja parantaisi taiteilijoiden asemaa.
Paikalle olivat tammikuisen illan jo hämärtyessä saapuneet hammaslääkäri Jaakko Antila, hammaslääketieteen ylioppilas Matti Antila, toimittaja Veikko Isomäki, maanviljelijä Jaakko Kaappa, lääketieteen lisensiaatti Matti Kaskinen, taidemaalari Ensio Lamberg, toimittaja Osmo Lilja, rautatievirkailija Kaarlo Lyden, emäntä Liisa Mattila-Oukari, talousneuvos Mauno Mattila-Oukari, mainospäällikkö Mikko Moilanen, taideopiskelija Liisa Pellonpää, asioitsija Onni Pyysalo, taideopiskelija Liisa Rekola, kuvanveistäjä Kauko Räike, lehtori Martta Sevio, rehtori Veikko Sevio, taidemaalari Juhani Tarna, kunnanjohtaja Ennu Virtanen ja taidemaalari Pauli Vuorisalo.
Kokous päätti perustaa kuvataideharrastusta edistävän yhdistyksen.

Henki voittaa aineen

Taideyhdistys järjesti kesällä 1965 yhdessä Länsi-Suomen kesäyliopiston kanssa opettajille ja kuvataiteilijoille kuvataidepedagogisen kurssin, jonka vetäjänä toimi itseoikeutetusti Kauko Räike. Samassa yhteydessä järjestettiin taidepoliittinen seminaari, jossa Suomen kulttuurirahaston yliasiamies valtiotieteen lisensiaatti Erkki Salonen piti alustuksen kulttuurihallinnosta ja kuvataidepolitiikasta.
Taidemaalari Juhana Blomstedt esitelmöi seminaarissa kineettisestä taiteesta, maisteri Seppo Niinivaara informalismin lähteistä ja taideopiskelija Liisa Rekola Bauhaus – koulusta. Luennoitsijoina olivat myös intendentti Taisto Ahtola Hämeenlinnasta ja taidemaalari Alpo Sarava Raumalta.
Voidaan sanoa, että Kankaanpäästä tuli kesällä 1965, jo muutama viikko ennen kuin taidekoulu aloitti toimintansa, kuvataiteen yliopistopaikkakunta. Silloin Länsi-Suomen kesäyliopisto aloitti kuvataidepedagogisten kurssien järjestämisen paikkakunnalla. Ensimmäisellä kurssilla oli 17 osanottajaa. Opettajina toimivat lehtori Toini Lehtonen ja taidemaalari Juhani Tarna. Kurssin johtajana oli kuvanveistäjä Kauko Räike. Tuolloin Suomessa oli tekeillä koulu-uudistus, jossa kehitettiin myös taideaineiden opetusta. Pätevistä taideopettajista oli huutava pula. Kankaanpäässä pidetty kurssi ei antanut pätevyyttä, mutta auttoi opettajia ja kouluja muutosvaiheen yli. Kurssi pidettiin Pohjois-Satakunnan ammattikoululla.
Yhdistys oli seitsenkuinen, kun Pohjankankaan ravintolassa pidettiin yhdistyksen ensimmäinen vuosikokous elokuussa 1965. Eikä mistään turhasta päätettykään, vaan peräti taidekoulun perustamisesta. Koulu aloitti toimintansa hetimiten: syyskuun 13. päivänä eli runsaan kuukauden kuluttua kokouksesta.

Kuvanveistäjä Kauko Räikkeen ja muiden Kankaanpään koloniaan kuuluvien taiteilijoiden suuri unelma alkoi toteutua.
Kukaan taideyhdistyksen perustajista tuskin osasi rohkeimmissa kuvitelmissaankaan uskoa, että neljänkymmenen vuoden kuluttua koulusta valmistuisi menestyviä taiteen ammattilaisia tai että opetusta annettaisiin huippumodernissa rakennuksessa ja että se olisi osa Satakunnan ammattikorkeakoulua.
Alkuun lähtö oli sähäkkä, mutta taloudellisesti raskas. Taidekoulun tulevaisuus oli ensimmäisen kymmenen vuoden aikana monta kertaa veitsen terällä, mutta yhdistys pystyi aina hankkimaan lainaa tai tukea yhteiskunnalta. Erityisen suuren kiitoksen ansaitsevat sponsorit, joista diplomi-insinööri Heikki Lampinen Reima-Pukine Oy:stä oli merkittävin.
Ensimmäisessä vuosikokouksessa taidekoulun johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi hammaslääkäri Jaakko Antila ja jäseniksi toimittaja Veikko Isomäki, kirjailija-maanviljelijä Jaakko Kaappa, johtaja Toivo Lepistö ja konttoripäällikkö Onni Pyysalo. Kaksi johtokunnan jäsentä valitsi kunnanhallitus. Taidekoulun ensimmäisen talousarvion loppusumma oli 12 000 markkaa.
Taideyhdistyksen ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat puheenjohtajana lääketieteen lisensiaatti Matti Kaskinen lokakuun 5. päivään 1965 ja siitä eteenpäin hammaslääketieteen lisensiaatti Jaakko Antila, varapuheenjohtajana kuvanveistäjä Kauko Räike, sihteerinä ja rahastonhoitajana myymälätarkastaja Leo Suvanto ja jäseninä konttoripäällikkö Onni Pyysalo, maanviljelijä Jaakko Kaappa ja taidemaalari Juhani Tarna. Ensimmäiset erovuoroiset valittiin arvalla. He olivat Onni Pyysalo ja Kauko Räike. Paikkakunnalta pois muuttaneen Matti Kaskisen tilalle hallitukseen valittiin lääketieteen lisensiaatti Eero Pelto-Timperi.

Ensimmäiset tilintarkastajat olivat rehtori Veikko Sevio ja toimittaja Osmo Lilja, jonka tilalle valittiin pian talousneuvos Mauno Mattila-Oukari.
Alkuvuosina taidekoululla oli oma johtokuntansa. Sen puheenjohtajana toimi Jaakko Antilan jälkeen diplomi-insinööri Heikki Lampinen. Vuonna 1969 taideyhdistyksen hallitukseen valittiin Eero Pelto-Timperin ja paikkakunnalta pois muuttaneen Reino Kosken tilalle Heikki Lampinen sekä Tapio Mikola. Seuraavana vuonna yhdistys päätti lopettaa taidekoulun johtokunnan, jonka tehtävät siirrettiin yhdistyksen hallitukselle. Päätös vähensi byrokratiaa ja selkeytti varainhankintaa. Oli yksinkertaisempaa hoidella asioita, kun samat henkilöt hoitivat sekä koulun että yhdistyksen asioita.

Hihat heilumaan

Taidekoulun viralliset avajaiset pidettiin työväenyhdistykseltä vuokratuissa tiloissa. Koulun aloitti 24 oppilasta.
Taideyhdistys ei levännyt laakereillaan vaan järjesti vuonna 1965 puupiirroskurssin, jonka piti taiteilija Ensio Lamberg. Kankaanpääläisten esimerkki oli niin vaikuttava, että yhdistyksen jäseniä pyydettiin esitelmöimään taidekoulun perustamisesta ja muista tapahtumista eri puolille Satakuntaa ja maakunnan ulkopuolellekin.

Laaja-alainen kuvataidekoulutus jatkui paikkakunnalla. Taidekoulu järjesti seuraavina kesinä kuvataidepedagogisia kursseja. Opettajana toimi Helsingin tyttönormaalilyseon ohjaava lehtori Toini Lehtonen. Taideyhdistys järjesti Liisa Juhantalon ohjaaman teinikurssin vuonna 1967.
Elina Salo Rauman taidegraafikoista piti metalligrafiikan kurssin vanhan Reiman tiloissa kesällä 1973. Koulun opetukseen alkuvuosina kuulunut graafinen suunnittelu muuntui taidegrafiikan linjaksi, kun tilat taidegrafiikan tekemiseen saatiin järjestymään. Taideyhdistyksen jäseniä osallistui kurssille, mm. Pirkko-Liisa Kilpi ja Liisa Juhantalo.

Reima-Pukine Oy:n vaatesuunnittelijoista saatiin koululle muotisuunnittelua opettamaan eteviä opettajia, mm. muotitaiteilija Kristina Jacobsson. Taideyhdistyksen hallituksessa vaikuttivat tekstiilitaiteilijat Satu Rihu-Lehti ja Reino Koski. Tekstiilitaiteilija Reino Koskesta tuli lyhyeksi ajaksi myös yhdistyksen puheenjohtaja.

Vuonna 1968 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jouko Nurminen ja Reino Koskesta tuli varapuheenjohtaja. Sihteeriksi kutsuttiin Kaija Soini, 1. vuosikurssin opiskelija. Hallitukseen oli valittu myös Aino Lilja, joka otti vuonna 1968 rahastonhoitajan tehtävät hoitaakseen. Siitä hänelle tulikin lähes elämäntehtävä, sillä hän toimii samassa luottamustehtävässä edelleen.

Leena Ruohola 2005
Kooste: Kankaanpää Seura